Laadi allaolevien kysymysten avulla yhtenäinen teksti urapäiväkokemuksestasi. Laita tekstisi loppuun oma etunimesi ja sukunimesi ensimmäinen kirjain.
(Sinun ei siis tarvitse numeroida vastauksia vaan voit tehdä vastauksestasi yhtenäisen tekstin.)
1. Missä olit urapäivänä?
2. Miten sait paikan?
3. Minkä ammatin edustajaan tutustuit?
4. Mikä koulutus hänellä on?
5. Mikä hänen työssään on keskeistä?
6. Voisiko kyseinen työ kiinnostaa sinua tulevaisuudessa? Miksi? Miksi ei?
7. Mitä mietteitä päivä sinussa herätti? (Oletko tyytyväinen urapäivään, saitko jatko-opintojen suunnittelun kannalta hyödyllisiä kokemuksia, mitä uutta opit, kehittämisideoita jne.)
Urapäivänä olin tullissa, sillä äitini työskentelee siellä ja hänen kautta sain paikan. Tutustuin siellä tullikoulun opettajaan, tullin viestinnän henkilöön ja tullimuseon johtajaan. Heillä kaikilla on eri alojen yliopistokoulutus. Tullikoulun opettaja laatii opetussuunnitelmia, tullin viestintähenkilö hoitaa tullin viestintää sekä tullimuseon johtaja hoitaa tullimuseota ja kokoaa tullin historiaa. Työ tullissa ei ainakaan tällä hetkellä minua kiinnosta, koska haluan muulle alalle. Urapäivä oli kumminkin mielenkiintoinen, opin paljon uutta ja ylipäätään mukava kokemus.
VastaaPoista- Tia T
hyvä!
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaUrapäivänä olin seuraamassa Jukka Rahikkalan päivää Bardy-Rahikkala nimisessä asianajotoimistossa. Perhetuttuni tunsi Jukka Rahikkalan, ja hänen kauttaan sain henkilön yhteystiedot. Jukka Rahikkala toimii siis asianajajana, eli olin seuraamassa asianajajan päivää. Hän on käynyt yliopistossa oikeustieteellisen ja hän on oikeustieteiden maisteri. Hänen keskeisin tehtävänsä on hoitaa asiakkaidensa oikeudenkäyntejä ja aina yrittää saada omalle asiakkaalleen toivottu lopputulos. Ala kiinnostaa minua todella paljon ja haluaisin itsekin päästä asianajajaksi, koska heidän työnsä on mielenkiintoista, sekä heidän joka päivänsä on erilainen. Urapäivä oli hieno kokemus ja sain paljon uutta tietoa alasta ja opiskelusta sille alalle mikä auttaa minua paljon.
VastaaPoista- Pinja K
ok
PoistaUrapäivänä olin Haagan ala-asteella, jossa seurasin äitiäni, joka on KM, erityisluokanopettaja, ylempi korkeakoulututkinto. Hänen työssään keskeistä on kokonaisvaltainen näkemys lapsen kehityksestä, kasvatuksesta ja opetuksesta. Erityisluokanopettajista on pulaa työmarkkinoilla, joten sellaiseksi saatan jonain päivänä päätyä, mutta en mielelläni sellaiseksi tulisi, sillä ala-asteella opetetaan liian alkeellisia asioita minun makuuni. Erityisluokanopettajan työ ei kuitenkaan vaikuttanut niin pahalta kuin oletin ja voisin nähdä tekeväni sitä vuoden tai kaksi odottaen, että saisin työpaikan jostain lukiosta tai yläasteesta. Tästä syystä urapäivä oli mielestäni aika hyödyllinen, sillä nyt minulla on varasuunnitelma, johon voi kouluttautua ja hakea, jos en töitä löydä kielten opettajana. Myöskään ylipäätänsä ala-asteella opettaminen ei vaikuta niin kaukaiselta idealta enää. Ei päivä varsinaisesti erityisen hauska ollut, mutta olen siihen tyytyväinen.
VastaaPoista- Antti V
hyvä!
PoistaVietin urapäiväni Kivikon nuorisotalolla, joka sijaitsee Mellunmäen ja Vesalan kupeessa. Talo oli suurempi kuin monet muut nuorisotalot, joita olen nähnyt. Nuorisotalot ovat siis paikkoja, joihin nuoret (ala-astelaisista n. 18 ikävuoteen saakka) voivat tulla hengailemaan ja osallistumaan talon tapahtumiin. Pääsin talolle käymään siskoni kautta, joka toimii nuoriso-ohjaajan alan perustutkinnon kanssa. Hän talolla tällä hetkellä ainoa, jolla ei ole ammatikorkean tason koulutusta, kun taas muilla talon aikuisilla on. Tutustuin talossa siis nuoriso-ohjaajien työhön, missä pääsin näkemään aamun hiljaisen toimisto osuuden ja sitten hektisen pienten (ala-aste ikäisten) talossa oleilu ajan.
VastaaPoistaTyön keskeisin osa ohjaajilla on olla tukena ja ohjata nuoria. Se ei ole pelkää pelailua ja hengailua talolla heidän osaltaan. Heidän tulee pitää taloa siistinä ja tehdä siitä nuorten näköinen paikka. Siihen vaikuttaa tosi paljon nuoret itse ja ohjaajat on ikään kuin vain taustalla ja pitää kaikkea kasassa. He kannustavat nuoria tekemään asioita tosi paljon itse ja monet tapahtumat ja hankkeet on lähtenyt nuorista liikkeelle.
Uskon, että tämä työ voisi kiinnostaa minua, jos muut suunnitelmat ei onnistu. Haastateltuani kahta työntekijää talolla, tuli sellanen fiilis ettei tää työ kuulostakaan niin tylsältä. Hieman vaikuttaa se, että työ olisi sitten nuorten parissa ja siksi kuuntelen ehkä oman siskon ohjetta ja mietin tätä urana vasta sitten kun ikääkin on vähän enemmän.
Johanna L
ok
PoistaOlin urapäivänä tutustumassa vapaaehtoistyön koordinaattorin työhön. Seurasin äitini työpäivää Itäkadun perhekeskuksessa. Hänellä on merkonomin, sosionomin ja lähihoitajan tutkinto. Työn toimipiste on Hakaniemessä, mutta työhön kuuluu välillä käydä seuraamassa ja ohjaamassa vapaaehtoisia eri pisteissä. Hänen työssä keskeistä on myös koordinointi, verkostoituminen, vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, infojen ja koulutusten sekä tapahtumien järjestäminen. Työ vaikutti ihan kivalta, mutta en kuitenkaan usko, että päädyn sille alalle. Mielestäni urapäivä oli silti ihan hyvä kokemus.
VastaaPoistaKim S
Urapäivänä olin Restelillä seuraamassa operatiivisen johtajan työpäivää. Hän on kummisetäni, joten sain paikan kysymällä häneltä. Hän on käynyt oikeustieteellisen, mutta kertoi, että itse työssä ns. opiskellaan koko ajan. Operatiivisena johtajana hän vastaa Restelin ravintolaketjujen toiminnasta, myynnistä ja markkinoinnista. Koin hänen työnsä mielenkiintoiseksi, sillä olen itsekin kiinnostunut johtamisesta. Olen tyytyväinen urapäivääni, sillä se vahvisti suunnitelmiani lukion jälkeen.
VastaaPoistaAnnika N
Seurasin urapäivänä isäni töitä ja sain paikan kysymällä sitä häneltä. Isäni toimii projektipäällikkönä IT-yritys Tiedossa ja hänen työryhmänsä ylläpitää pääasiassa SOK-yhtymän ruokakauppojen tavarantilausjärjestelmiä. Käytännössä ja hieman pelkistettynä hänen työnsä on erilaisten raporttien täyttämistä, sähköpostien lähettämistä sekä palavereihin osallistumista. Koulutukseltaan hän on datanomi. Itse en ehkä näe itseäni tulevaisuudessa tässä ammatissa, mutta en ole täysin ajatusta vastaankaan. Mielestäni oli kiinnostavaa seurata isäni työtä, mutta valitettavasti se ei vähentänyt epävarmuuttani tulevaisuuttani kohtaan.
VastaaPoistaEppu K
ok!
PoistaOlin urapäivänä Helsingin seudun kauppakamarilla. Sain paikan äitini kautta, sillä hän on siellä töissä. Henkilön, jonka ammattiin tutustuin, ammattinimike on Mentoring Programme Officer, suomenkielistä vastinetta en tiedä. Hän on valmistunut sekä korealaisesta yliopistosta, että helsingin yliopistosta. Hänen tyonkuvaansa kuuluu auttaa korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia integroitumaan ja saamaan töitä. Työ voisi kiinnostaa minua tulevaisuudessa. Olen tyytyväinen urapäivään ja opin paljon uutta.
VastaaPoista-Oona Lahtinen
Olin urapäivänä Käpylän liikuntapuistossa. Enoni on töissä siellä, joten sain paikan hänen kautta. Hänen ammattinimike on liikuntapaikan hoitaja. Nykyään työhön vaaditaan liikuntapaikan hoitajan ammattitutkinto, mutta hänellä ei sitä ole, koska 30v sitten kun hän työtään haki niin sitä tutkintoa ei ollut edes olemassa. Talvisin työssään hän kunnostaa ja hoitaa jäitä. En usko, että kyseinen työ voisi kiinnostaa minua, koska en halua työskennellä ulkona. Urapäivä kokonaisuudessaan oli kuitenkin ihan kiva ja olen siihen tyytyväinen.
VastaaPoistaJenna S
Urapäivän vietin Herttoniemenrannan Montessori leikkikoulussa. Äitini on vastaavana kyseisessä paikassa, niin sain paikan hänen kautta. Tutustuin näin montessoriohjaajan/lastentarhanopettajan ammattiin. Hän on valmistunut aluksi lastentarhanopettajaksi, sitten montessoriohjaajaksi Californiassa ja vielä erityislastentarhanopettajaksi Helsingin yliopistossa. Hänen työssään keskeistä on lasten ohjaaminen ja yhteistyö vanhempien kanssa. Kyseinen työ on mielestäni kiinnostava, mutta en välttämättä siitä ammattia halua. En tiedä, jaksaisinko vaikeampiakin lapsia joka arkipäivä. Opin paljon tästä ammatista ja ylipäätänsä työelämästä, joten urapäivästä oli hyötyä
VastaaPoistaok!
PoistaSeurasin urapäivänä isäni työtä IT-markkinointialalla, kiinnittäen huomiota hänen jokapäiväiseen hektiseen arkeen. Kymmeniä puhelinsoittoja asiakkailta päivän mittaan on rankempaa kuin kuvittelin; joskus tunninkin pituiset neuvottelut milloin milläkin kielellä syö miestä. Opin isältäni sinnikkyyttä ja miten asiakasta tietyin määrin mielistelemällä saa parhaan lopputuloksen ja useimmiten kaupat tehtyä. Olen erittäin kiinnostunut isäni alasta, sillä koen kielitaitoni ja sinnikkyyteni olevan tehty juuri myyntialan kaltaiseen työhön. Opin työstä paljon uutta, ja toivon, että pääsen itsekin samankaltaiseen työhön.
VastaaPoista-Joona Kähkönen
ok
PoistaOlin urapäivänä Dell EMCssä seuraamassa serkkuni työtä. Hänen ammattinimikkeensä on sales operations analyst. Serkkuni on käynyt yliopiston Exeterissä ja jatkanut sieltä Cass Business Schooliin Lontooseen suorittamaan maisterin tutkintonsa. Hänen tehtävänään työpaikalla on olla myynnin johdon tukena operatiivisissa asioissa.
VastaaPoistaEn ole henkilökohtaisesti kiinnostunut IT-alasta, enkä usko että siitä tulee minulle ammattia. Mielestäni urapäivä oli muutenkin aika hyödytön, eikä se erityisemmin auttanut jatko-opintojen suunnittelussa. Oli kuitenkin kiva nähdä serkkuani pitkästä aikaa.
- Maiju L
Olin urapäivänä Ravintola Himabaarissa. Sain urapäiväpaikan, koska kaverini oli samassa paikassa eikä itselläni ollut vielä paikkaa. Baarissa yksin työskentelyyn ei tarvitse erillistä koulutusta, vaan kahden vuoden kokemus ja anniskelupassi riittää. Työ voisi kiinnostaa sivutoimena, sillä haluaisin kirjailijaksi mutta pelkällä kirjoittamisella voi olla hankala tulla toimeen. En oppinut paljoa uutta, mutta sain nähdä millaista baarissa työskentely on.
VastaaPoistaLaura Kuha
ok
PoistaOlin urapäivänä Ravintola Sunnissa. Sain urapäiväpaikan koska olin ollut sielä ennenkin. Tutustuin myyntipäällikön työpaikkaan, jonka koulutus on lukio sekä ammattikorkeakoulu. Hänen työssään keskeistä on asiakkaiden tarjouspyyntöihin vastaaminen, tilaisuuksien suunnittelu sekä organisointi, somemarkkinointi, asiakaskontaktiointi sekä uusasiakashankinta. Tämä työ ei kiinnosta minua, mutta se auttaa minua tulevaisuudessa, sillä haluan olla vaatesuunnittelija, ja myynti on kuitenkin osa sitä. Olen hyvin tyytyväinen urapäivään, opin paljon ja mulla oli kivaa.
VastaaPoistaEmma K
Olin urapäivänä Kiipelykeskuksessa ohjaamassa junnuja. Sain paikan koska pari kaveriani oli töissä sielä. Tutustuimme nuorten ohjaamiseen ja opettamiseen. Koulutuksella ei ollut niin paljoa väliä, mutta ohjaamiseen vaaditaan kiinnostusta kiipeilyyn ja kiipeilyn harrastamista. Työ oli mielenkiintoista mutta ei välttämättä kiinnosta minua, sillä en pidä huutavista/valittavista lapsista.
VastaaPoistaJulius Nokelainen.
Ok
PoistaOlin urapäivänä Sioen ballistics nimisessä yrityksessä,ja sain paikan siskoltani. Tutustuin luotiliivien ompelijan työhön. Hän on suorittanut kaksoistutkinnon.
VastaaPoistaHänen työssä keskeistä on ommella tietyn kaavan mukaan.
Itseäni ei kiinnostaisi tämä työ koska en tykkää ommella ja tarvitsen vaihtelua työhöni.
Olen ihan tyytyväinen urapäivääni ja se oli kiinnostava kokemus.
Kreetta T
ok
VastaaPoistaUrapäivä gone wrong
VastaaPoistaLähetin Espanjan Suomen suurlähetystölle jo joulukuun alussa sähköpostia, että onko heille mahdollista tulla urapäivänä. No siinä tietenkin kävi niin, että he vastasivat minulle kuukautta myöhemmin ja kyseisessä viestissä vielä sanoivat, että ilmoittavat minulle tammikuun kolmantena viikkona pääsenkö sinne. No heistä ei sitten kuulunut mitään, joten ''jouduin'' menemään äitini työpaikalle vieraaksi. Viikon päästä sain taas viestin, että helmikuussa olisi mahdollista tulla vierailulle... Itse en juuri kyseisenä päivänä pääse siellä käymään, mutta he taisivat ymmärtää koko homman ihan väärin. En tiedä miten he päivämäärät olivat sekoittaneet, mutta hyvää vaikutusta sieltä en saanut.
Kuitenkin päivä äitini kanssa oli melko mielenkiintoinen. Hän on töissä vanhusten kotisiivouspalvelussa.
Hän liikkuu omalla autolla paikasta A paikkaan B Helsingissä. Joskus siivottavia asuntoja saattaa olla neljä päivässä, mikä on yllättävän rankkaa.
Vanhukset, jotka saavat siivousapua ovat yleensä +80v. Äiti on kertonut, että hän on siivonnut muutaman kerran vanhojen sotaveteraanien koteja, he ovat olleet jo 100-vuotiaita.
Työ ei ole yksinäistä, sillä vanhuksilla riittää juttua kerrakseen. He kertovat vanhoja tarinoita tai muuten vain käyvät läpi omaa elämänkertaansa.
Äitin mielestä kivointa työssä on auttaminen. Itse en kuitenkaan paikkaan menisi töihin, sillä en ole iso siivoamisen fani :D
Urapäivänä seurasin äitini etätöitä. Hän on ammatiltaan palkanlaskija ja hänellä on merkonomin koulutus kauppaoppilaitokselta, joka on toisen asteen ammatillinen oppilaitos.
VastaaPoistaTyössä keskeistä on tietokoneella työskentely. Siihen sisältyy sähköpostien lähettäminen ja erilaisilla ohjelmilla työskentely, kuten taulukkolaskimella, palkanlaskuohjelmalla, työvuoro-ohjelmalla ja henkilöstöjärjestelmällä. Tietoja siirretään eri paikkoihin suojatuilla yhteyksillä, kuten verovirastolle, kelalle, ammattijärjestöille ja ulosottoviranomaisille. Työhön kuuluu myös asiakaspalvelu, puhelinpäivystyksen muodossa. Jokaisella palkanlaskijalla on siis viikossa jokunen puhelinvuoro, jolloin pitää muiden töiden lomassa vastata puheluihin, jotka tulevat muun muassa palkansaajilta, esimiehiltä ja viranomaisilta. Paperitöitä on vähän ja ne vähenevät jatkuvasti. Tietoja tallennetaan sähköisesti esimerkiksi Sharepointiin.
Äitini työ pitkälti heijastaa sitä, mitä suurin osa tämän päivän työnteosta on, tietokonetyöskentelyä. Tietokoneiden käyttö ei rajoitu pelkästään palkanlaskijoihin, vaan esimerkiksi lähes kaikkiin korkeakoulutettuihin ammatteihin. Oli kyse sitten kauppatieteistä, teknologiasta, tai tieteellisestä tutkimuksesta, niin iso osa työstä tapahtuu tietokoneella. Äitini työ ei minusta ole kovin kiinnostavaa, mutta myös diplomi-insinöörin ammatti, johon tulen kouluttautumaan, tulee koostumaan tietokonetyöskentelystä. Tämän takia on hyvä, että myös lukio-opiskelu digitalisoituu, koska sama prosessi on tapahtunut jo 10-20 vuotta sitten työelämässä.
- Oskari Antikainen
PoistaOlin urapäivänä Pukinmäen peruskoulussa seuraamassa luokanopettaja Antti Niemisen työtä. Pääsin paikkaan, koska äitini on töissä samassa koulussa. Liikuntapainotteisen luokan oppitunnilla käsiteltiin dopingin käyttöä ja siihen liittyvää eettistä aspektia. Tämän jälkeen luokka siirtyi työskentelemään erityisluokan kanssa. Täten on haluttu yhtenäistää oppilaita.
VastaaPoistaTuntien jälkeen sain mahdollisuuden haastatella opettajaa hieman. Olen itse kiinnostunut mahdollisesti opettajan ammatista, joten päätin kysyä hieman siihen vaadittavasta koulutuksesta sekä siihen vaadittavista pedagogisista opinnoista. Antti kertoi, että hän itse pääsi Helsingin yliopistoon ja haki uskonnon opettajan koulutuksen. Se käy joko teologian tai uskontotieteiden kautta. Pääsykokeisiin kuuluu haastattelu ja soveltavia tehtäviä, joiden perusteella valitaan kiintiöryhmään. Tähän kuuluu kasvatustieteiden- sekä aineopetuksen opinnot. Opintoihin kuuluu opetuksen seuraamista ja oppituntien pitämistä.
Tämän jälkeen Antti kertoi aineyhdistelmistään. Hänellä itsellään on uskonto ja historia, joista uskonto oli pääaine. Muita yleisiä aineyhdisteitä hänen mukaansa ovat uskonto-psykologia ja uskonto-filosofia.
Lopulta kysyin itse opetuksesta. Kysyin kuinka ilmiöoppiminen on vaikuttanut oppituntien luonteeseen. Hänen mukaansa se vapaampaa, keskittyy enemmän asioihin ja esimerkkeihin kuin tavanomaiseen opiskeluun ja sen on vielä kuitenkin sisäänajovaiheessa. Päätin haastattelun kysymykseen "Mikä tekee opettajan ammatista mielenkiintoisen?". Hän vastasi: "Se pitää aikuisen kiinni elämässä ja se sisältää paljon erilaisia tilanteita jotka tekevät työstä rikkaan".
- Tuomas Köykkä
PoistaMinä korvasin urapäiväni Meilahden kampuspäivällä. Siellä pääsin tutustumaan lääketieteen opetukseen Helsingin yliopistolla ja pääsin myös tutustumaan lääkärin ammattiin läheisemmällä tasolla. Kampuspäivän aikana osallistuin monelle eri luennolle, kuten luonnoille neurokirurgiasta, epigenetiikasta ja biopankeista.
VastaaPoistaVierailu Meilahden kampuspäivässä oli hyvin hyödyllinen minulle, sillä tavoitteni on mennä opiskelemaan lääketiedettä Helsingin yliopistolle. Lääketieteen opiskeluun ja lääkärin työhön pääsee harvemmin tutustumaan, joten vierailu oli erittäin hyvödyllllinen ja kiinnostava.